Tutkimussanastoa

Tutkimussanastoa

Glaukoma seulonta

  • Tonometria
    Tonometria on silmänpaineen mittaus silmänpainemittarilla eli tonometrilla, jolla mitataan mahdolliset silmänpaineen poikkeavuudet. Poikkeavuudet johtavat automaattisesti lisätesteihin ja jatkotutkimuksiin. Normaalipaine ei silti aina sulje pois mahdollisia sairauksia.
     
  • Oftalmoskopia
    Oftalmoskopia on silmänpohjan tarkistus. Mikäli tarkistuksessa havaitaan jotakin epätavallista, on syytä suorittaa lisätutkimus silmälääkärillä poikkeavuuksien aiheuttajan selvittämiseksi. Silmänpohjan tarkistus on erityisen tärkeää diabeetikoilla. Tarkistus helpottaa myös mahdollisen silmänpainetaudin seurantaa.

Objektiivinen tutkimus

  • Autorefraktometria
    Autorefraktometria on silmän taittovoiman mittaus. Mittauksessa infrapunavalo heijastetaan silmänpohjasta. Tulosten perusteella saadaan lähtöarvot silmälasien voimakkuuksille, joita tarkennetaan myöhemmillä mittauksilla.
     
  • Keratometria
    Keratometriassa mitataan sarveiskalvon kaarevuusarvot, jotka ovat olennaisen tärkeitä piilolinssien sovituksessa. Mittauksesta voidaan myös tulostaa ns. topografiakartta.

Subjektiivinen tutkimus

  • Silmälasivoimakkuuksien määrittely
    Tietyillä testeillä määritellään taittovoima ja tasapainotus silmien kesken. Näin saadaan linssien voimakkuusarvot, jotka ovat lähtökohtana varsinaiselle silmälasimääräykselle.

Ortoptiikka

  • Foriat
    Piilokarsastus eli foria todetaan muun muassa peittokokeella. Karsastus voi olla piilevä esimerkiksi niin, että karsastusta on vain lähelle katsottaessa, mutta ei välttämättä kauas.
     
  • Kontrastiherkkyys
    Kontrastiherkkyys tarkoittaa kykyä erottaa eri tummuusasteita. Kontrastiherkkyyttä mitataan tauluilla, joissa vierekkäisten elementtien kontrastisuhde vaihtelee. Huono kontrastiherkkyys merkitsee hämäränäön heikkenemistä, mikä saattaa johtua silmän sairauksista, esimerkiksi harmaakaihista.
     
  • Stereonäkö
    Hyvä stereonäkö on edellytyksenä etäisyyksien oikealle arvioinnille. Stereonäön mittauksessa käytetään punavihersuotimia, joiden avulla selvitetään silmien yhteistoimintaa.

Lähinäön tutkimus

  • Määritys
    Lähinäön tutkimuksessa mitataan näköä eri etäisyyksillä. Lähinäkö määritellään asiakkaan kanssa keskustelemalla ja tarkastelemalla esimerkiksi eri kokoista painettua tekstiä. Lähinäkö heikkenee iän myötä noin 42 vuodesta ylöspäin (keskiarvo). Lähinäköä voidaan korjata ns. lukulaseilla, kaksiteho- tai moniteholaseilla.

Värinäkö

  • Värinäön tutkiminen
    Värinäköheikkous on Suomessa yleistä varsinkin miehillä. Ns. punavihersokeutta ilmenee 6-8 prosentilla miehistä ja n. 0,5 prosentilla naisista. Värinäköheikkous ei sinänsä ole välttämättä merkittävä haitta, mutta hyvä värinäkö on joissakin ammateissa ehdoton edellytys. Värinäköä voidaan testata mm. eri värisillä nappuloilla niin, että testattavan on laitettava toisiaan lähellä olevat värit virekkäin.

Työnäkö

  • Työnäöntutkimus
    Työnäöntutkimuksessa selvitetään näkömittausten lisäksi näkemiseen liittyvät työn vaatimukset ja työpisteen olosuhteet kuten valaistus, työetäisyydet ja näyttöpääte-ergonomia. Jos työntekijällä on jo silmälasit, mutta työ vaatii käyttäjältä nykyisistä laseista oleellisesti poikkeavat lasit, saattaa kysymykseen tulla tarve erityistyölaseille. Siinä tapauksessa erityistyölasit ovat työnantajan korvattavissa.